Olipa taas työviikko. Siirsin työpisteen toiseen huoneeseen ja asentelin uuden työkoneen. Megahertsit pysy samana, prosessoriytimiä on entisen yhden sijasta kaksi. Muistin määräkin tuplaantu ja kuhan loput osat tulevat aikanaan niin taas tuplaantuu. Tosin toi pari gigaa tuntuu jo todella taivaalliselta, ei tahmaile enää. Näytönohjainkin uusiutu ja tuli viriteltyä dvi-kaapelilla tohon littunäyttöön kuva. Toinen monitori on vielä perinteinen kuvaputki. Mut kiva et viimein parin vuoden työputken jälkeen saa käyttöönsä uusia työkaluaja. Johan tuota on odotettukin.

Mut joo, se vitutushajotus. Näköjään ainoa asia, mitä firman virkistyksessä voi tehdä on juopottelu. Ja jos sitä perinnettä kyseenalaistaa, niin vittuilu on sanotaanko runsasta. Erehdyin taas kerran suuni aukaisemaan ja tulos oli odotettavissa. Tosin ite en ollu edes menossa koko juttuun, kotia pitää lähteä veljiä ja vanhempia tapaamaan. Mut ihan vaan periaatteesta (ja typeryydestä) tuli suu avattua. Ja vitutti. No rouva päällikkö päätti sitten vielä tehostaa vittuilua ja rupes päivittelemään paljonko teepusseja oikein käytetään. Multa palo siinä vaiheessa hihat ihan täysin ja marssin takaisin soppeeni. Toiset naureskeli itseksensä tai yrittivät rauhoitella rouvaa ku meinas saada kohtauksen. Vittu mikä pelle firma tää on, oli yhen työkaverin kommentti myöhemmin. Ja vähän oikeassa olikin.